Jäsenhuone|Työhuone

Seuran historiaa

Kangasalan Ratsastajat ry eli tutummin KaRa perustettin 19. joulukuuta 1983 Kangasalla edistämään ratsastusharrastusta kunnan alueella. Perustajajäseninä olivat mm. seuran pitkäaikainen puheenjohtaja (nykyinen kunniapuheenjohtaja) Jyrki Kiviaho sekä vaimonsa Marja, Kangasalan Ratsastuskoulun omistaja Raine Vähätalo, Aili Tavela-Oesch, Matti Kähkönen, Kalevi Lammi sekä Aarnion ja Törmän pariskunnat. Alkuvuosina seuran toiminta keskittyikin pitkälti Kangasalan Ratsastuskoulun (nyk. Herttualan Ratsastuskoulu) yhteyteen, sijaitsihan siellä mm. Kangasalan ensimmäinen maneesi, jossa seura alkuvuosina järjesti myös kilpailunsa. Hypättiinpä tuossa nykymitoin pieneltä tuntuvassa maneesissa jopa kansallisia 130 cm luokkia. Yksi erikoisuus seuran alkuvuosilta ovat myös viisiottelun PM-kilpailut, joita seura oli mukana järjestämässä.


Pitkät perinteet kenttäratsastuksessa

KaRa on vuosien varrella kunnostautunut erityisesti kenttäratsastuksen saralla, löytyyhän Pohtiolammen ympäristöstä hienot puitteet maastoradalle, ja kun maanomistaja Leskisen perhe vielä itsekin lajia harrasti, oli yhteistyön käynnistämiselle olemassa hyvät edellytykset. Seurasta on myös aina löytynyt aktiiveja, jotka ovat kokeneet nimenomaan kenttäratsastuksen sydämen asiakseen. KaRa on lähes vuosittain järjestänyt kenttäkilpailuja, yleensä mukana on luokkia tutustumisluokista vaativaan, mutta onpa Kangasalla ratkottu myös arvokisamitalien kohtaloita. Seuran varsinainen voimainponnistus ja taidonnäyte olivat 80-luvun loppupuolella  järjestetyt kenttäratsastuksen SM- ja PM-kilpailut, jotka silloin myös televisioitiin.

Menestystä on tullut myös kilpailijoiden puolelta. Tuskinpa montakaan kertaa on missään lajissa maajoukkue koostunut täysin yhden seuran jäsenistä. KaRan kenttäratsastuksen nuorten joukkue (Piritta Eriksson - Irme, Katja Leskinen - Sabine ja Sonja Leskinen - Sir Henry) toivat kuitenkin PM-kisoista tuomisinaan joukkuehopean sekä henkilökohtaisen pronssimitalin (Piritta) ja neljännen sijan (Katja). Mainita kannattaa myös vuosi, jolloin Kangasalan kunta tarjosi mitalikahvit kaikille SM-mitalisteille; seitsemästä kutsutusta viisi oli ratsastajia. Kautta aikojen paras saavutus on Piritta Erikssonin ja Hodnan yhdeksäs sija EM-kilpailuissa. Edellä mainittujen lisäksi Suomen kärkikaartiin ovat kuuluneet J-P Leskinen senioreissa kenttäratsastuksen puolella sekä rataesteiden puolella nuoret ratsastajattaret Ninette Schanner sekä Mattisen sisarukset Sanna ja Tiina. Ja lukuisia muita ratsastajia seurasta on kilpaillut menestyksellä kansallisella ja aluetasolla.


Lisää maneeseja, uutta verta mukaan

Vuosien varrella ratsastusharrastuksen suosio kasvoi koko maassa, niin myös Kangasalla. Tavelan uusi maneesi tuntui juhlavan isolta, ja seura jatkoikin kilpailujen pitoa siellä. Myös muita maneeseja nousi Kangasalle. Jäseniä löytyi niin kahdelta ratsastuskoululta (Tavelasta ja Herttualasta) kuin usealta yksityistalliltakin (mm. Wääksystä, Laualasta, Sarin tallilta). Jäsenmäärä nousi jo 140:een, kunnes 90-luvun lama näkyi myös KaRan toiminnassa.

Vuodesta 2000 alkaen KaRa on vuokrannut Wääksyn kartanolta Pohtiolammen Ratsastuskeskuksen maa-alueen. Vuosina 2000 ja 2001 keskuksen ratsastuskenttiä laajennettiin ja peruskorjattiin ja vuonna 2005 valmistui Ratsastuskeskuksen toimitilarakennus.

Myös seuran aktiivitoimijoihin on saatu uutta verta, ja erityisesti seurassa on näkynyt vahvasti nykyisen puheenjohtajamme Ari Erikssonin merkitys niin hengenluojana kuin työmyyränä, joka takuuvarmasti löytyy kaikista kilpailuista ja talkoista ensimmäisenä ja viimeisenä. Monia muitakin tärkeitä henkilöitä löytyy seuran historiasta. Kuten seuratoiminnalle on tyypillistä, samat ihmiset toimivat muutamia vuosia aktiivisesti, sitten elämäntilanteet muuttuvat ja uudet haasteet odottavat. KaRan vahvuus on kaikki vuodet kuitenkin ollut, että uutta innokasta, kyvykästä väkeä on löytynyt tilalle, ja seuran toiminta on voinut jatkua ja kehittyä, töitä on tehty yhteistyössä ilman turhia, seuraa repiviä riitoja. Perinteisesti naapuriseurojen kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä.

Seuramme on myös pyrkinyt kunnassa vaikuttamaan ratsastusmahdollisuuksien parantamiseen, mm. kiinnittämällä huomiota kaavoituksen yhteydessä hevoskulkureittien säilymiseen, kertomalla kuntaan päin ratsastusharrastajien tarpeista ja toiveista sekä kartoittamalla kunnassa olevien tallien ja hevosten määrää. Keväällä 2003 KaRa toimi kokoonkutsujana ensimmäiselle hevosreittien kartoituspalaverille, joka sittemmin poiki Pirkanmaan Ratsukehä-hankkeen aloituksen. Seura on myös aloittanut yhteistyössä tiehallinnon kanssa projektin, jolla pyritään parantamaan ratsukoiden turvattomiksi kokemia tienylityspaikkoja Sahalahden- ja Pikonlinnantiellä.


Teksti: Marika Luosmala